Kilpailukieltosopimuksista

Muutoksia työlainsäädäntöön – Korvausvelvollisuus kaikkiin työsuhteen jälkeistä aikaa koskeviin kilpailukieltosopimuksiin  

Yhteenveto:

• Hallituksen marraskuussa 2020 antaman esityksen (HE 222/2020) mukaan työsopimuslakia tultaisiin muuttamaan työntekijöiden kilpailukieltoja koskevilta osin. Ehdotetut muutokset on suunniteltu tulemaan voimaan 1.1.2022.

• Uudistusten jälkeen osapuolet eivät enää voisi tehokkaasti sopia työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukiellosta ilman työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltoajalta korvauksia kyseessä olevalle työntekijälle. Työnantajien korvausvelvollisuus määräytyisi kilpailukiellon keston mukaisesti seuraavasti:

  • Jos kilpailukiellon kesto olisi enintään kuusi (6) kuukautta, korvauksen suuruus olisi vähintään 40% työntekijän palkasta.

  • Mikäli kilpailukiellon kesto olisi pidempi, korvauksen suuruus olisi vähintään 60% työntekijän palkasta.

  • Esityksessä määritellään myös a) korvauksen maksamisen ajankohta sekä b) työnantajien oikeudesta irtisanoa kilpailukieltoa koskeva sopimus tai -ehto.

  • Suosittelemmekin työnantajia tarkistamaan voimassa olevat kilpailukieltoa koskevat velvoitteensa ennen kyseisen lakimuutoksen voimaantuloa. Mikäli tämän perusteella ilmenee tarpeita esimerkiksi kilpailukieltosopimusten irtisanomiseen tai sopimusprosessien muuttamiseen, suosittelemme, että tarvittaviin toimiin ryhdytään hyvissä ajoin ennen lakimuutoksen voimaantuloa.

Hallitus esittää korvausvelvollisuutta kaikkiin työsuhteen jälkeistä aikaa koskeviin kilpailukieltosopimuksiin

Hallitus jätti 12.11.2020 eduskunnalle esityksensä (HE 222/2020) (jatkossa Esitys) työsopimuslain (jatkossa TSL) ja merityösopimuslain muuttamiseksi. Esityksen myötä työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia, joissa on sovittu kilpailukiellosta työsopimuksen päättymisen jälkeiselle ajalle. Esityksen mukaan työnantajille ehdotetaan samalla velvollisuutta maksaa kyseiset korvaukset sinä aikana kun kilpailukielto on voimassa. Tämän voikin ennakoida johtavan kilpailukieltosopimusten käytön vähenemiseen työntekijöiden ja työnantajien välillä.

Esityksen mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2022. Ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin myös taannehtivasti kaikkiin jo voimassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin yhden (1) vuoden siirtymäajan jälkeen. Työnantajilla on siis kohtuullinen aika reagoida ehdotettuihin muutoksiin.

Korvausvelvollisuus ja maksuajankohta

TSL:n mukaan työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta sopiminen edellyttää aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa korvausta työntekijälle kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta rajoituksesta, jos sovitun kilpailukiellon kesto ei ylitä kuutta (6) kuukautta.

Esityksen mukaan tämä korvausvelvollisuus kilpailukiellon aiheuttamasta rajoituksesta laajennettaisiin kilpailukiellon kestosta riippumatta kattamaan lähtökohtaisesti kaikkia kilpailukieltosopimuksia, joissa kilpailukielto ulottuu työsuhteen jälkeiseen aikaan. Esityksessä määritellään myös kilpailukiellon keston perusteella maksettavan korvauksen määrä sekä maksun ajankohta seuraavasti:

• Mikäli kilpailukiellon kesto ei ylitä kuutta (6) kuukautta, korvauksen tulee vastata vähintään 40% työntekijän palkasta.

• Mikäli kilpailukiellon pituus ylittäisi kuusi (6) kuukautta, korvauksen tulee vastata vähintään 60% työntekijän palkasta.

• Edellä mainitut korvaukset tulisi maksaa kilpailukiellon voimassaoloaikana. Korvauksen maksupäivän tulisi olla lähtökohtaisesti sama päivä kuin se, milloin työntekijälle on maksettu palkkaa hänen työsuhteensa aikana.

Irtisanominen 

Esityksen muutosten tultua voimaan työnantajilla olisi oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lakimuutoksen voimaantuloa voimassa olleet kilpailukieltosopimukset yhden (1) vuoden sisällä lakimuutoksesta.

Lisäksi Esitys antaisi työnantajalle oikeuden erillisesti muusta työsopimuksesta irtisanoa kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajalla, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa.

Työnantajille

Työnantajien tulisikin varautua Esityksen myötä voimaan tuleviin muutoksiin ja harkita tarvittavia toimia hyvissä ajoin ennen lakimuutoksen voimaantuloa.

Kun on selvää kuinka montaa työntekijää Esityksen mukaiset muutokset tulevat koskemaan, suosittelemme harkitsemaan toimintasuunnitelman laatimista, jossa on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia asioita:

• Kilpailukieltosopimusten mahdollinen irtisanominen siirtymäajan kuluessa;

• Mallityösopimuspohjien tarkastaminen sen varmistamiseksi, että kilpailukieltosopimuksia solmitaan jatkossa vain niiden henkilöiden kanssa, joiden osalta kiellolle on tarvetta. Tulevaisuudessa maksettavaksi tulevat kilpailunrajoituksista aiheutuvat korvausvelvoitteet tulee huomioida jatkossa aina kilpailukieltosopimuksia laadittaessa; ja

• Lisäksi voi olla hyvä arvioida ja harkita salassapitosopimusten käyttöä ja/tai muokkaamista kilpailukieltosopimuksiin tehtävien muutosten vaikutusten lieventämiseksi. Salassapitoa- ja liikesalaisuuksia koskevien säännösten roolin voidaankin olettaa kasvavan lakimuutoksen tultua voimaan.

Jos haluat keskustella aiheesta lisää, tai tarvitset apua toimintasuunnitelman laatimisessa tai sen jalkauttamisessa täytäntöön, autamme tässä mielellämme. Ole yhteydessä meihin puhelimitse tai lähetä viesti osoitteeseen julius.matilainen@byro.legal.